Luennot henkilön mukaan

BACH, JOHANN SEBASTIAN

 J. S. Bachin Das Wohltemperierte Klavier

  • Bachin suurteos Das Wohltemperierte Klavier (1722 ja 1742) koostuu kahdesta osasta, kummassakin  24 preludia ja fuugaa kaikissa sävellajeissa.  1900-luvulla uskottiin, että Bach olisi vakiinnuttanut teoksellaan modernin tasavireisen viritysjärjestelmän, mutta todennäköisesti hän tarkoitti järjestelmää, jossa eri sävellajit soivat eri tavalla. Preludit ja fuugat ovat sävellystekniikan mestarinäytteitä, joiden tunnesisältö nousee säveltäjän vankan rakenteiden hallinnan pohjalta.


BARTÓK, BÉLA

Pakolaisena Amerikassa — Béla Bártokin Konsertto orkesterille

  • Béla Bartók muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1940, koska hänen kotimaastaan Unkarista oli tullut Natsi-Saksan liittolainen. Uudessa maailmassa Bartók kohtasi monia vaikeuksia: hän ei menestynyt pianistina eikä pystynyt masennuksen takia säveltämään. Saatuaan sävellystilauksen Bostonin sinfoniaorkesterilta hän toipui kuitenkin nopeasti ja sävelsi seitsemässä viikossa Konserton orkesterille, josta tuli suuri menestys.



BEETHOVEN, LUDWIG VAN

Beethoven — kohtalo ja myytti

  • Beethovenin elämästä kerrotut kohtalonomaiset sankarimyytit kätkevät alleen miehen, joka joutui lapsena toistuvasti pahoinpidellyksi. Nuorukaisena hän otti vastuun sisaruksistaan äidin kuoltua ja isän vajottua alkoholismiin. Myöhemmin kuuroutuminen, monet sairaudet ja kyvyttömyys luoda pysyvä suhde naiseen aiheuttivat vakavia kriisejä. Näistä taiteilija Beethoven onneksi selvisi, mutta ihmisenä hän kävi läpi pitkän masennuskauden. Beethovenin luova mieli oli kuitenkin peräänantamaton: hän sävelsi tuotannon, jonka voi rinnastaa Shakespearen ja Michelangelon saavutuksiin.

Kohti iloa — Beethovenin 9. sinfonia

  • Beethovenin 9. sinfonian finaalissa ihmisäänet liittyvät orkesteriin laulaakseen koko ihmiskunnan veljeydestä. Kantaesityksen jälkeen sinfonia politisoitui nopeasti, sillä se sopi sisällöltään niin liberaaleille kuin konservatiiveille, demokraateille kuin itsevaltiaille, natseille kuin kommunisteille. Venäläinen anarkisti Mihail Bakunin sanoi: "Jos tulevassa maailmanvallankumouksessa kaikki musiikki tuhoutuisi, meidän pitäisi henkemmekin uhalla pelastaa tämä sinfonia".

Ludwig van Beethoven — pianovirtuoosi ja säveltäjä

  • Beethoven aloitti viiden pianokonserttonsa sarjan Mozartin perinteeseen nojaten, mutta siirtyi sitten teos teokselta kohti yhä monumentaalisempaa sinfonisuutta. Luento valottaa hänen historiaansa virtuoosipianistina ja kehitystään säveltäjänä.


BERG, ALBAN

Alban Berg ja konsertto erään enkelin muistolle

  • Viulutaiteilija Louis Krasner pyysi vuonna 1935 Alban Bergiä säveltämään viulukonserton. Työ ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin ennen kuin eräs traaginen tapahtuma sai Bergin tarttumaan siihen: ystäväperheen tytär kuoli 18-vuotiaana polioon. Berg halusi omistaa konserttonsa tämän tytön, "erään enkelin", muistolle. Musiikintutkijoiden mukaan konserttoon sisältyy myös säveltäjän omaan elämään liittyviä viitteitä.



BRAHMS, JOHANNES

Rakkaus, hulluus ja kuolema — Johannes Brahmsin 1. pianokonsertto

  • Nuori Brahms tutustui Robert Schumanniin ja tämän pianistipuolisoon Claraan vuonna 1853 ja hänestä tuli Schumanneille kuin perheenjäsen. Taivaalle nousi kuitenkin synkkiä pilviä, kun Robertin mielenterveys järkkyi. Brahms oli Claralle tärkeänä tukena, mutta heidän suhteensa perimmäinen laatu on yksi musiikinhistorian suurista arvoituksista. Brahmsin ensimmäinen pianokonsertto heijastaa järkyttävien tapahtumien tunnelmia.

Romantikkojen sota — Liszt ja Wagner vastaan Schumann ja Brahms

  • Termiä "romantikkojen sota" käytetään kuvaamaan kiistaa, jota käytiin 1800-luvun jälkipuoliskolla ajan johtavien muusikoiden välillä. Schumann ja Brahms kuuluivat konservatiiviseen leiriin ja heidän vastapuolenaan nähtiin Wagnerin ja Lisztin edustama musiikki. Beethoven oli kummankin osapuolen esikuva: edelliset pitivät hänen tuotantoaan musiikin ylittämättömänä huippuna, jälkimmäiset uuden musiikin alkulähteenä.



CAGE, JOHN

John Cage (1912—1992)

  • Vuonna 2012 pidetty luento säveltäjä John Cagen syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi.



CHOPIN, FRYDERYK

Fryderyk Chopin — säveltäjä maanpaossa

  • Puolan kansan vaiheet liittyvät erottamattomasti Chopinin elämään ja teoksiin. Hänen nuoruuden ystäväpiirissään luettiin sankaritarinoita Puolan historiasta Chopinin improvisoidessa sopivaa musiikkia. Varsovan kansannousun aikaan 1830 säveltäjä oli ulkomailla eikä halunnut koskaan palata Venäjän miehittämään kotimaahansa. Isänmaallisuus ja koti-ikävä soivat hänen musiikissaan. Aikalaisille Chopinin teosten poliittinen sisältö oli selviö: säveltäjä Robert Schumann kuvasi niitä kukilla verhotuiksi tykeiksi.

Chopinin 24 preludia — musiikillinen kaleidoskooppi

  • Harvoihin pianokokoelmiin on liitetty niin paljon romanttisia kuvitelmia kuin Chopinin preludeihin. Uskottiin, että Chopin sävelsi ne Mallorcalla, missä hän vietti talven yhdessä rakastajattarensa George Sandin kanssa. Tosiasiassa suurin osa preludeista syntyi aiemmin. Ne ovat ovat Bachin hengessä sävellettyjä miniatyyrejä, jotka muodostavat rikkaan musiikillisen kaleidoskoopin, värikirjon.

Chopinin viimeinen konsertti

  • Chopin piti elämänsä aikana vain parikymmentä julkista konserttia. Näistä kolme oli kukin omalla tavallaan hänen viimeinen konserttinsa. Ensimmäinen oli 20-vuotiaan säveltäjän jäähyväiskonsertti kotimaassaan Puolassa. Toinen oli hänen viimeinen Pariisin konserttinsa helmikuussa 1848. Kolmas oli Chopinin elämän viimeinen konsertti Skotlannin Edinburghissa lokakuussa 1848.



DEBUSSY, CLAUDE

Claude Debussy — säveltäjän sotien reunustama elämä

  • Debussyn elämää varjosti 1870-luvun alussa Ranskan—Preussin sota, jonka Ranska hävisi. Rauhan koitettua optimisimi ja yritetteliäisyys valtasivat alaa. Tieteet ja taiteet kukoistivat ja Debussystä tuli aikansa johtava säveltäjä. Tulevaisuudenusko loppui kuitenkin ensimmäiseen maailmansotaan. Maaliskuussa 1918 Debussy kuoli syöpään zeppeliinien pudottaessa pommeja Pariisiin.

Claude Debussyn preludit

  • Debussyn 24 preludia pianolle jatkaa ja uudistaa sitä perinnettä, joka alkoi Bachin ja Chopinin preludeista. Debussyn preludeissa heijastuvat niin kirjallisuus, maalaustaide ja arkkitehtuuri kuin myös arkeologia, luonnonilmiöt, legendat ja musiikkiteatteri.

Liszt ja Debussy Roomassa (ks. Liszt)



JUDINA, MARIJA

Marija Judina — pianisti Stalinin Neuvostoliitossa

  • Pianisti Marija Judina selvisi vallankumouksen pyörteistä ja Stalinin ajan vainoista. Hän oli uuden musiikin esitaistelija ja vakaumuksellinen ortodoksi – kumpaakaan neuvostohallinto ei katsonut hyvällä. Silti hän kulki järkähtämättä omaa tietään ja sai legendaarisen jälkimaineen.


LISZT, FRANZ

Paholainen vai pyhimys? — Pianovirtuoosi Franz Lisztin kuohuva elämä

  • Franz Liszt syntyi lokakuussa 1811 suuren komeetan valaistessa yötaivaan. Hänestä tuli pianovirtuoosi, jota ruhtinaat juhlivat ja jonka konserteissa naiset pyörtyilivät. Liszt jätti kuitenkin konserttilavat jo 36-vuotiaana, koska halusi keskittyä säveltämiseen. Hän loi merkittävän tuotannon, ja häntä voidaan pitää Debussyn ohella modernin musiikin isänä. Lisäksi hänen vaikutuksensa kokonaisen uuden pianistisukupolven kasvattajana jatkui pitkälti 1900-luvulle.


Goetheä musiikin kielellä — Franz Lisztin Faust-sinfonia

  • Taivas, maanpäällinen elämä ja helvetti yhdistyvät Goethen Faust-draamassa, joka perustuu legendaan sielunsa paholaiselle myyneestä miehestä. Lisztiä Faust-teema kiehtoi ja hän sävelsi useita aiheeseen liittyviä teoksia. Faust-sinfoniassaan Liszt piirtää muotokuvat draamaan päähenkilöistä: syvämietteisestä, mutta nautinnonhaluisesta Faustista, hänen rakastetustaan Gretchenistä sekä itse paholaisesta, Mefistosta.


Franz Lisztin pianosonaatti h-molli

  • Useat Lisztin teoksista, kuten Faust- ja Dante-sinfoniat, saivat innoituksensa kirjallisuudesta. Jälkimaailma on halunnut löytää myös pianosonaatista ohjelman, joka liittyisi Faustiin, hyvän ja pahan taisteluun tai säveltäjän elämänvaiheisiin. Sonaatti on kuitenkin lähes ainoa Lisztin teoksista, johon hän ei liittänyt ohjelmaa. Omana aikanaan sonaattia pidettiin liian modernina, mutta nykyään se kuuluu kaikkien pianovirtuoosien ohjelmistoon.


Franz Liszt: Pyhiinvaellusvuosia

  • Vuonna 1832 Liszt rakastui Marie d'Agoult'iin, joka oli jo naimisissa. Välttääkseen skandaalin pari pakeni Pariisista Sveitsiin. Jylhät maisemat innoittivat Lisztin aloittamaan Vaellusvuosia-kokoelman sävellystyön. Rakastavaiset jatkoivat Italiaan, jonka taideaarteet saivat Lisztin kynästä musiikilliset vastineet. Elämänsä lopulla Liszt sävelsi vielä kolmannen teoskokonaisuuden, täynnä vaellusvuosiin liittyviä muistoja.


Liszt ja Debussy Roomassa

  • Franz Liszt ja Claude Debussy tapasivat Roomassa vuonna 1886. Luento kertoo siitä, millaiset jäljet aikansa suurimman pianotaiturin ja säveltäjän kohtaaminen jätti 26-vuotiaaseen Debussyhin.


Romantikkojen sota ja sinfonisen runon synty

  • Franz Liszt jätti konserttilavat vuonna 1847 ja keskittyi säveltämiseen. Hän halusi luoda uuden sävellystyypin, jossa eri taidemuodot yhdistyisivät musiikin keinoin. Näin syntyi kuvataiteen ja runouden innoittamana sinfoninen runo, josta tuli myöhemmin tärkeä ilmaisumuoto mm. Sibeliukselle.


Virtuoosien vuosisata

  • 1800-luvulla pianovirtuoosit olivat yleisön suosikkeja kuten rock-tähdet nykyään. Lisztin konserteissa naiset pyörtyilivät ja keräsivät muistoksi hänen sikariensa tumppeja. Liszt ei  ollut kuitenkaan ainoa yleisön villitsijä. Myös mm. Sigismond Thalberg, Henri Herz ja Anton Rubinstein kuuluivat tähtien joukkoon. Thalbergin kanssa Liszt kävi kuuluisan "norsunluukaksintaistelun" Euroopan pianistisesta herruudesta.


Yön musiikkia — Franz Lisztin myöhäiset pianoteokset

  • Lisztin persoonallisuus muuttui hänen vanhetessaan. "Joskus suru kietoo minut kuin viitta", hän kirjoitti. Liszt alkoi säveltää sisäänpäin kääntynyttä, omaelämäkerrallista musiikkia, jonka karu sävelkieli oli kuin kaikuja tulevaisuudesta. Béla Bartók kutsuikin Lisztiä modernin musiikin isäksi.


Romantikkojen sota — Liszt ja Wagner vastaan Schumann ja Brahms (ks. Brahms)



MADETOJA, LEEVI

Ooppera vapaudesta — Leevi Madetojan Pohjalaisia

  • Suomen vahva oopperaperinne syntyi Leevi Madetojan Pohjalaisista, joka sai ensi-iltansa vuonna 1924. Luento avaa oopperan taustoja ja teoksen merkitystä kansallisen identiteetin lujittajana.



MESSIAEN, OLIVIER

Aikojen lopun kvartetto

  • Toisen maailmansodan aikana säveltäjä-pianisti Olivier Messiaen palveli Ranskan joukoissa ja joutui saksalaisten vangiksi. Samalle sotavankileirille päätyi myös kolme muuta muusikkoa: viulisti, sellisti ja klarinetisti. Messiaen sävelsi tälle kokoonpanolle teoksen, joka sai nimensä Raamatun Ilmestyskirjasta. Aikojen lopun kvartetto myös esitettiin leirillä tammikuussa 1941.



MOZART, WOLFGANG AMADEUS

Requiem — Opus ultimum
  • Mozartin viimeinen teos jäi keskeneräiseksi hänen kuollessaan joulukuussa 1791. Sävellystä täydensivät monet henkilöt, mutta esityskäyttöön jäi F. X. Süssmayrin versio. Teosta on aina verhonnut arvoituksellisuus. Kuka oli teoksen tilannut salaperäinen mies? Miksi Mozart uskoi, että Requiemista tulisi hänen oma sielunmessunsa? Mihin hän kuoli? Ja ennen kaikkea: kuinka suuri osa teoksesta on hänen omaa käsialaansa?



MUSORGSKI, MODEST

Modest Musorgskin Näyttelykuvia

  • Musorgskin pianosarja Näyttelykuvia syntyi vuonna 1874 hänen taidemaalariystävänsä teosten innoittamana. Siitä on tehty myös useita orkesterisovituksia, joista kuuluisin on Maurice Ravelin värikylläinen versio. Myös suomalainen Leo Funtek teki sovituksen, jonka sanotaan olevan lähempänä Musorgskin teoksen alkuperäistä henkeä.



PALMGREN, SELIM

Selim Palmgren — Sibeliuksesta seuraava

  • Palmgrenin viiden pianokonserton sarja on ainutlaatuinen Suomen musiikin historiassa. Palmgren oli erinomainen pianisti, joka soitti usein omien konserttojensa solistina. Teoksia esitettiin myös ulkomailla, esimerkiksi toinen konsertto tuli tunnetuksi puolalaisen mestaripianistin Ignaz Friedmanin esittämänä. Kotimaassa Palmgrenia pidettiin säveltäjänä Sibeliuksesta seuraavana.



PROKOFJEV, LINA

Lina Prokofjev — rakkauden ja totalitarismin uhri

  • Espanjalaissyntyinen Carolina (Lina) Codina meni naimisiin Venäjän vallankumousta paenneen säveltäjän Sergei Prokofjevin kanssa. Pariskunta asui pääasiassa Ranskassa, kunnes he Neuvostoliiton viranomaisten houkuttelemina muuttivat Moskovaan 1936. Viisi vuotta myöhemmin Sergei hylkäsi vaimonsa toisen naisen vuoksi.  Lina tuomittiin vankileirille, josta hän vapautui vasta Stalinin kuoleman jälkeen. Vuonna 1974 hän sai luvan muuttaa länteen.



PROKOFJEV, SERGEI

Sergei Prokofjev — pianon kauhukakara

  • Prokofjev kauhistutti aikalaisiaan ensimmäisellä pianokonsertollaan, ja sanottiin, että säveltäjä pitäisi laittaa pakkopaitaan. Hänen musiikkinsa keskeisiä elementtejä ovatkin sarkasmi ja pureva ironia, toisaalta myös kaunis melodisuus. Hän lähti vallankumouksen jälkeen Venäjältä, mutta palasi takaisin kotimaahansa vuonna 1936 ja joutui kohtaamaan Stalinin vainot.


Sergei Prokofjevin 7. sinfonia

  • Paettuaan Venäjältä Prokofjev asui ulkomailla kunnes Neuvostoliiton viranomaiset saivat hänet houkuteltua muuttamaan takaisin Se osoittautui suureksi erehdykseksi: 1948 hänen musiikkinsa leimattiin formalistiseksi ja sen esittäminen kiellettiin. Saadakseen rahaa ruokaan Prokofjev tavoitteli seitsemännellä sinfoniallaan Stalinin palkintoa. Teoksen surumielinen loppu piti kuitenkin muuttaa iloiseksi sosialistisen realismin taidekäsityksen mukaisesti.


Konsertto ystävän muistolle

  • Prokofjevin 2. pianokonsertto on omistettu säveltäjän itsemurhan tehneen ystävän muistolle. Teos on yksi pianokirjallisuuden teknisesti vaativimmista konsertoista sekä ainutlaatuinen dokumentti ystävyydestä, joka päättyi suruun.




RAHMANINOV, SERGEI

Sergei Rahmaninov — viimeinen romantikko

  • Venäläinen Sergei Rahmaninov sävelsi neljä pianokonserttoa sekä Rapsodian Paganinin teemasta pianolle ja orkesterille. Rahmaninovista on sanottu, että hän on 1900-luvulle eksynyt romantikko. Hänen sävellystyylissään soi kaipuu kotimaahan Venäjälle, josta hän joutui pakenemaan vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen.




RAVEL, MAURICE

Konsertto vasemmalle kädelle — Maurice Ravelin ja Paul Wittgensteinin sota

  • Ensimmäisen maailmansodat kauhut vaikuttivat syvästi ranskalaisen säveltäjän Maurice Ravelin ja itävaltalaisen pianistin Paul Wittgensteinin elämään. Ravel koki ambulanssimiehenä Verdunin taistelujen kauhut. Wittgenstein puolestaan menetti sodassa oikean kätensä ja tilasi Ravelilta konserton vasemmalle kädelle. Teoksesta tuli Ravelin tilitys sotakokemuksista, mutta myös kiistakapula pianistin ja säveltäjän välille.


Maurice Ravelin baletti Daphnis ja Chloë

  • 1910-luku oli Pariisissa baletin kulta-aikaa kaupungissa toimineen legendaarisen Venäläisen baletin ansiosta. Impressaari Sergei Djagilev tilasi Ravelilta baletin seurueelleen. Antiikin pastoraalisatuun perustuva Daphnis ja Chloë sai ensi-iltansa 1912. Kriitikot ylistivät musiikin rytmistä intoa ja loisteliasta orkesterin käyttöä. Ravel kutsuikin teostaan koreografiseksi sinfoniaksi.




RUBINSTEIN, ANTON

Anton Rubinstein — pianon titaani

  • Anton Rubinstein oli yksi 1800-luvun jälkipuolen suurimmista taiteilijoista. Häntä pidettiin soittajana Franz Lisztin veroisena. Kerrotaan, että ihmiset lähtivät hänen konserteistaan ontuen, koska "suunnaton luonnonvoima" oli pyyhkinyt heidän ylitseen. Rubinsteinin pianistinuran kruunasivat ns. historialliset konsertit, joissa hän soitti teoksia 1500-luvulta omaan aikaansa saakka.




SAINT-SAËNS, CAMILLE

Camille Saint-Saëns — konserttoja Ranskan metsistä Niilin rannoille

  • Saint-Saëns oli virtuoosipianisti ja aikansa huomattavimpia urkureita. Hän oli eräänlainen musiikillinen kameleontti, sillä hän matkusteli aina Afrikkaa myöten ja naamioi teoksiaan matkoilla kuulemillaan musiikillisilla aineksilla. Hänen viisi pianokonserttoaan heijastavat tätä tyylien moninaisuutta.



SCHUMANN, CLARA

Clara Schumann — pianisti, säveltäjä ja äiti

  • Clara Schumann sai poikkeuksellisen hyvän koulutuksen aikana, jolloin naisille suotiin harvoin mahdollisuus kehittää musiikillisia kykyjään pitkälle. Vaikka hänet muistetaan usein vain säveltäjä Robert Schumannin muusana, hän teki yli 60 vuotta kestäneen uran esiintyvänä taiteilijana. Clara Schumann oli kuitenkin varsin ristiriitainen hahmo, mikä heijastui hänen kahdeksan lapsensa traagisissa elämänkohtaloissa.


SCHUMANN, ROBERT

Robert Schumannin pianosarja Karnevaali

  • Monille Schumann on romanttisen säveltäjän arkkityyppi: hän sai innotuksensa kirjallisuudesta, taisteli oikeudesta saada mennä naimisiin rakastamansa naisen kanssa ja kärsi asteittain edenneestä mielen sairaudesta. Pianosarja Karnevaali heijastaa hyvin säveltäjäänsä. Sarjassa luonnehdintansa mm. sisäänpäin kääntynyt Eusebius ja räiskyvä Florestan, Schumannin teoksissa usein esiintyvät mielen eri puolia kuvaavat hahmot.

Romantikkojen sota — Liszt ja Wagner vastaan Schumann ja Brahms (ks. Brahms)



SIBELIUS, JEAN

Sibelius, Skrjabin ja värien voima

  • Sibeliusta ja Skrjabinia yhdistävä tekijä löytyy heidän suhteestaan väreihin. Sibelius oli synesteetikko eli hän koki sävellajit väreinä. Skrjabin puolestaan kehitti  värisysteemin Newtonin optisten tutkimusten perusteella. Hän halusi luoda teoksia, joissa väri muodostaisi yhtä tärkeän osan kuin musiikki. Sibelius oli hyvin kiinnostunut Skrjabinin musiikista ja tämän Prometheus-orkesterirunoelma vaikutti Sibeliuksen viidenteen sinfoniaan.


"Joutsenet ovat aina mielessäni"— Sibeliuksen viides sinfonia

  • Sibelius sai inspiraatiota suomalaisesta luonnosta ja linnuista, joiden elämää hän seurasi. Viides sinfonia syntyi ensimmäisen maailmansodan, Suomen itsenäistymisen ja sisällissodan vuosina 1914—1919. Teoksesta tuli yksi säveltäjänsä suosituimmista teoksista, ei vähiten finaalin kuuluisan joutsenteeman ansiosta.


Sibeliuksen Tapiola

  • Kapellimestari Walter Damrosch pyysi tammikuussa 1926 Sibeliusta säveltämään sinfonisen runon, jonka kantaesitys olisi New Yorkissa. Sibelius lähti Italiaan säveltämään teostaan, jonka työnimi oli The Forest, Metsä. Nimi muuttui myöhemmin Tapiolaksi, metsän valtakunnaksi. Kantaesitys oli joulukuun lopulla 1926. Sen jälkeen Sibelius sävelsi enää muutamia piano- ja viuluminiatyyrejä ennen lopullista vaikenemistaan.


Sibelius ja piano — leipäkappaleiden taikaa

  • Sibeliuksen tyttäret kysyivät isältään: "Miksi sinä sävellät niin paljon pianokappaleita etkä sinfonioita?" Isä vastasi: "Jotta te saisitte voileipiä." Sibeliuksen pianotuotantoa onkin pidetty usein merkityksettömänä, mutta legendaarinen pianotaiteilija Glenn Gould arvosti sitä ja levytti hänen kappaleitaan. Gouldin mukaan Sibeliuksen pianomusiikissa "kaikki toimii ja kaikki soi — mutta omin ehdoin".


SKRJABIN, ALEKSANDR

Sibelius, Skrjabin ja värien voima (ks. Sibelius)



ŠOSTAKOVITŠ, DMITRI

"Neuvostotaiteilijan vastaus oikeutettuun kritiikkiin" — Dmitri Šostakovitšin 5. sinfonia

  • Vuoteen 1936 asti Šostakovitš oli Neuvostoliiton johtava säveltäjä. Sitten Pravdassa ilmestyi artikkeli, jossa tuomittiin hänen tuotantonsa. Radikaaleimman teoksensa, neljännen sinfonian, hän hyllytti vuosikymmeniksi. Viidennestä sinfoniasta sen sijaan tuli menestys, koska siinä koettelemukset kääntyivät oikeaoppisesti voittoon. Mutta onko teokseen kätketty toisinajattelijan piilomerkityksiä?


Dmitri Šostakovitš ja sinfonia piiritetylle Leningradille

  • Joukko nälkäkuoleman partaalla olevia muusikkoja esitti Šostakovitšin 7. sinfonian saksalaisten piirittämässä Leningradissa. Sinfonia oli menestys, ja Stalin tajusi sen merkityksen mielialan kohottajana. Sinfoniaa soitettiin paljon myös ulkomailla, mutta teos alkoi vähitellen herättää ristiriitaisia arvioita: oliko se vain propagandaa, vai käsittelikö säveltäjä siinä myös Stalinin ajan hirmutekoja?


WAGNER, RICHARD

Romantikkojen sota — Liszt ja Wagner vastaan Schumann ja Brahms (ks. Brahms)


WITTGENSTEIN, PAUL

Konsertto vasemmalle kädelle — Maurice Ravelin ja Paul Wittgensteinin sota (ks. Ravel)


USEITA ERI HENKILÖITÄ

Beethovenin varjossa — 1800-luvun unohdetut säveltäjät

  • Beethovenin tuotanto on ollut kautta aikojen sävellystyön mittapuu. Monet säveltäjät jäivät siksi hänen varjoonsa ja unohdettin. Luennolla kuullaan mm. Beethovenin aikalaisten George Onslown, Ferdidand Riesin, Franz Limmerin ja Johann Nepomuk Hummelin musiikkia.


Ihmisyyden ääni — viulukonsertot 1935–1939

  • 1930-luvun jälkipuoliskolla maailma pidätti henkeään sodan uhan edessä. On mielenkiintoista, että tällöin sävellettiin useita merkittäviä viulukonserttoja, joissa soittimen lyyrisyys, ihmisyyden ääni, soi ikään kuin vastapainoksi ahdistaville uutisille.


Muusikot rintamalla 1939—1944

  • Kun talvisota syttyi, suomalaiset miehet, taiteilijat mukaan luettuina, joutuivat rintamalle. Siitä alkoi nuoren sävellyksenopiskelijan Einar Englundin viisi vuotta kestänyt pesti sotilaan verisessä ammatissa. Kokemukset jättivät pysyvän jäljen hänen persoonaansa, eikä hänen musiikkiaan voi ymmärtää tuntematta tätä taustaa. Myös Suomalaisen oopperan henkilökunta osallistui sotaponnistuksiin viihdytysjoukoissa.


Kielletty musiikki — juutalaiset säveltäjät Hitlerin armoilla

  • Natsit määrittelivät osan taiteesta rappiotaiteeksi. Haitallista oli kaikki moderni ja etenkin kaikki juutalaisten säveltämä musiikki. Theresienstadtin keskitysleiriin koottiin juutalaisia muusikoita  ja taiteilijoita. Siellä Viktor Ullmann sävelsi oopperan Der Kaiser von Atlantis, sarkastisen kuvauksen Hitleristä. Sekä Ullmann että teoksen libreton kirjoittaja kuljetettiin Auschwitziin ja murhattiin siellä.


Romanovien iltarusko —  venäläiset säveltäjät vallankumousten pyörteissä

  • Vuoden 1905 verisunnuntaista alkoi tapahtumasarja, joka johti tsaarin hallinnon kaatumiseen ja lokakuun 1917 vallankumoukseen. Tapahtumien puristuksessa venäläinen taide koki kukoistuksen, jonka merkkihenkilöihin kuuluivat mm. säveltäjät Igor Stravinsky ja Sergei Prokofjev, runoilija Anna Ahmatova ja taidemaalari Kazimir Malevitš. Sergei Djagilevin legendaarinen balettiseurue toi venäläisen kulttuurin tunnetuksi Euroopassa.


Sibeliuksen varjossa — 1920-luvun unohdetut modernistit

  • 1920-luvulla suomalaiset tutustuivat ekspressionismiin, kubismiin, surrealismiin ja jazziin. Modernin musiikin toi Suomeen Pietarissa syntynyt Ernest Pingoud. Hänen ensimmäinen sävellyskonserttinsa oli sensaatio, mutta vähitellen onni kääntyi. Saman kohtalon kokivat myös Väinö Raitio ja Aarre Merikanto. Musiikkielämää hallitsi Sibeliuksen suuri hahmo. Kolmikko ei sopinut muottiin, jonka nuori kansakunta oli varannut suurmiehilleen.


Vuosi 1917 taiteilijoiden silmin

  • Vuonna 1917 Eino Leino haaveili yhteiskunnasta, jossa kukaan ei sortaisi toista. Jean Sibelius painiskeli viidennen sinfoniansa parissa, mutta joutui kokemaan Venäjän vallankumouksen karun todellisuuden. Levottomuuksien keskellä taiteilijat jatkoivat työtään: Aarre Merikanto ja Toivo Kuula pitivät sävellyskonsertit, Oskar Merikanto johti oopperoita ja pianisti Selim Palmgren oli kiertueella. Silti vuoden 1917 tapahtumat eivät voineet olla ravistelematta taiteilijoita.